Hylyn suojelu ja kerätyn tiedon arviointi

Hylkykohteesta saa kahdentoista tutkimuspäivän aikana melko hyvän käsityksen. Kuten edellä kirjoitetusta käy ilmi, BZN 10 -hylyn säilymisolosuhteet ovat erinomaiset. Hylkyä kuitenkin uhkaavat eroosio ja Teredo navalis -matosimpukka eli laivamato.

BZN 10 ei luultavasti ollut alun perin hollantilainen. Rakennusmateriaalina käytetty puu ja hylystä löytynyt esineistö viittaavat siihen, että alus olisi Pohjois-Saksasta. Lasti on todennäköisesti Iberian niemimaalta eli nykyisen Espanjan ja Portugalin alueelta. Onko kyseessä siis 1600-luvun saksalainen kauppalaiva, joka oli käynyt Iberian niemimaalla ja oli upotessaan matkalla kotiin? Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella asia olisi näin. Hylky on arvioitu arkeologisesti hyvin mielenkiintoiseksi, ja se on nyt suojattu ohuella polypreeniharsolla (kuva 8). Hylyn jatkotutkimukset tuonevat lisätietoja Euroopan länsirannikon merenkulusta ja kaupankäynnistä sekä Alankomaiden asemasta välisatamana Euroopan eteläisten ja pohjoisten markkinapaikkojen välillä.

Tulevien kolmen vuoden aikana BZN 10 -hylkyä tutkitaan Pohjoiseurooppalaisten hylkyjen kuntokehityksen seuranta, suojelu ja esittely -projektissa, ja etenkin hylyn kunnon heikkenemisestä kerätään tietoja mahdollisimman paljon. Kuten jo mainittiin, hylkyä todellakin uhkaavat nyt luonnonvoimat. On korkea aika selvittää, kuinka paljon, kuinka nopeasti ja mitä me voimme tehdä hylyn suojelemiseksi. Täällä Alankomaissa ryhmämme aikoo keskittyä kokeilemaan viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana kehittämäämme hylkyjen suojaamismenetelmää (kuva 9). Menetelmä, jossa hylyn päälle rakennetaan hiekasta ja harsokankaasta keinotekoinen riutta, on halpa ja helppo toteuttaa, ja se vaikuttaa toimivan oikein hyvin. Nähtäväksi jää, pystymmekö tällä tavoin suojaamaan hylyt laivamadolta ja muilta meren eliöiltä pysyvästi.