Historiaa

Hollanti on ollut tärkeä merenkulkumaa satojen vuosien ajan. Amsterdam oli suuri eurooppalainen tapulikaupunki, jossa käytiin kauppaa kaikenlaisesta tavarasta. Siellä myytiin viljaa Baltian maista, ja sinne tuotiin myytävää myös Indonesiasta ja Länsi-Intiasta. Matalien vesistöjen vuoksi isot alukset eivät kuitenkaan aikoinaan päässeet Amsterdamin satamaan purkamaan lastiaan, ja laivat jouduttiin sen sijaan lastaamaan ja purkamaan Texelstroomin alueella, Hollannin pohjoispuolella olevalla Waddenzeellä eli Waddenin merellä. Waddenzee on niin kutsuttu vattialue, joka on pakoveden aikana suurimmaksi osaksi kuivana. Alue oli suhteellisen suojaisa, sillä Texelin saari suojasi sitä luoteistuulilta. Suojan suhteellisuudesta kertoo kuitenkin se, että vuosisatojen kuluessa alueella pyörineissä myrskyissä haaksirikkoutui tuhansia aluksia. Yksi näistä myrskyistä sattui jouluaattona vuonna 1593. Tuon päivän iltana noin 150 aluksesta koostunut laivue joutui lounaasta päin tulevaan myrskyyn, ja muutamassa tunnissa upposi 24 alusta ja 1050 merimiestä hukkui. Toinen myrsky sattui marraskuun kolmantena päivänä vuonna 1638. Lounaismyrskyssä upposi 35 alusta. Vuosien 1576 ja 1790 väliltä on kirjattu yhteensä ainakin 32 yhtä pahaa myrskyä¹.

Yksi jouluaaton 1593 epäonnisista aluksista oli Scheurrak SO1. Alankomaiden Laiva- ja meriarkeologian instituutio ROB/NISA² teki hylyllä meriarkeologisia kaivauksia vuosien 1989 ja 1997 välisenä aikana, jolloin kehitettiin menetelmiä, joilla hylkyjä pystyttäisiin tutkimaan huonoissa näkyvyysolosuhteissa. Hylky paljastui hollantilaiseksi kauppa-alukseksi, jonka lastina oli (hyvin säilynyttä) vehnää Baltiasta. Scheurrak SO1 ei ole ainoa Waddenin meren länsiosista löydetty hylky: muutaman neliömailin alueella on noin kuusikymmentä, arkeologisesti kenties arvokastakin hylkyä, jotka ovat 1500-, 1600- ja 1700-luvuilta (kuva 1). Suurimman osan hylyistä ovat löytäneet paikalliset kalastajat ja sukeltajat³. Tähän mennessä NISA on tutkinut ja arvioinut näistä kuudestakymmenestä hylystä kaksitoista.

1. Tieto on saatu J. van Vlietiltä, joka kokoaa parhaillaan tietokantaa Texelstroomin alueen myrskyistä.

2. ROB = Rijksdienst voor het Oudheidkundig Bodemonderzoek (National Service of Archaeological Heritage). NISA (Netherlands Institute for Ship and Underwater Archaeology) kuuluu ROB:in alaisuuteen.

3. NISA ei itse etsi hylkyjä lähinnä siitä syystä, että kalastajat ja sukeltajat ilmoittavat lukuisista uusista hylyistä vuosittain. Hollannin vesillä ja niillä mailla, jotka ennen kuivaamista olivat merenpohjaa, tiedetään olevan tuhansia hylkyjä. Katso myös Habermehl, 2000.