Lasti

Aluksen lastina oli muutama sata (oliivi)öljyruukkua. Samantyyppisiä ruukkuja on löydetty monista hylyistä, varsinkin espanjalaisista, mutta niitä on löydetty myös maalla olevista kohteista ympäri maailmaa⁶. Näissä ruukuissa ei ole aina säilytetty öljyä; esimerkiksi BZN 10:n ruukuissa oli seosta, jossa on todennäköisesti bentoniittiä ja virtsaa. Tällaista sekoitusta on käytetty villan valmistuksessa⁷. Waddenin meren pehmeän merenpohjan ansiosta ruukut ovat erittäin hyvässä kunnossa. Niiden korkit ovat yhä paikoillaan, ja ruukkujen kuljettamisessa käytetyt punotut koritkin ovat säilyneet (kuva 6). Hylyssä on myös muutama hyvin säilynyt tammitynnyri, joissa on säilytetty viinirypäleitä ja kaloja, joista on jäljellä pieniä ruotoja. Aluksen keulassa on mäntylaatikoita, joissa on erimuotoisia liuskekivilaattoja. Hylystä on lisäksi löydetty ruuanlaittotarvikkeita, savi- ja kiviastioita ja yhdeksän raudasta valmistettua tykkiä lavetteineen. Hylyn kannelta löydetyt saviastiat ovat 1100- ja 1800-lukujen väliltä, mikä kertoo siitä, kuinka Waddenin meren voimakkaat virtaukset kuljettavat mukanaan erilaisia esineitä. Suurin osa saviastioista on kuitenkin 1600-luvun loppupuolelta, ja ne on valmistettu Pohjois-Saksassa. Astiat ovat paikallista punasavea, jota ei käytetty kaupankäynnissä. Se, että hylystä löytyy eri aikoina ja eri maissa valmistettuja esineitä, on Waddenin meren hylkyjen kohdalla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Voimakkaiden vuorovesivirtausten ansiota lienee sekin, että ainakin neljältä eri Burgzandin alueen hylyltä on löydetty samanlaisia käyttämättömiä liitupiippuja, joissa on kaikissa merkintä EB. Piiput on ajoitettu 1600-luvun viimeiselle neljännekselle⁸.

Hylyn arvioinnin yhteydessä kohteelta löydettiin lisäksi Keski- tai Etelä-Amerikasta olevan palmun (Orbigyna spec.) siemen (kuva 7). Kuinka eteläamerikkalaisen palmun siemen tai pähkinä on päätynyt Waddenin meressä olevalle hylylle? Ensimmäiseksi mieleen tulee, että siemenen on täytynyt olla aluksessa jo silloin kun tämä on uponnut. Hylkyyn ei kuitenkaan kajottu silloin kun sitä tutkittiin, ja siemen löytyi hiekalta. Tiedetään, että Orbigyna -suvun pähkinät saattavat kulkea merivirtojen mukana tuhansia kilometrejä, joten se on voinut kulkeutua Waddenin merelle hyvinkin kaukaa. Siemenen löytymiselle saattaa olla toinenkin selitys: Muita Orbigyna -suvun pähkinöitä, kuten Orbigyna cohumen siemeniä, vietiin ensimmäisen maailmansodan aikana meritse Englantiin, jossa niitä käytettiin kaasunaamareiden hiilisuodattimien valmistuksessa. Oliko tämäkin pieni siemen matkalla Englantiin? Vastausta on vaikea löytää. On hyvin yllättävää, että kahdesta muustakin 1600-luvun loppupuolen hollantilaishylystä on löydetty aivan samanlaiset Orbigyna -suvun siemenet. On selvä, että siemenet liittyvät hylkyihin jollain tavalla. Mutta miksi nämä siemenet tuotiin Eurooppaan? Toivottavasti löydämme vastauksen jonakin päivänä.

6. Samanlaisia öljyruukkuja on löydetty San Diego -hylystä, San Estebanista (1554) ja Trinidad Valencerasta (1588).

7. Vaalea seos on vielä tutkimatta.

8. Duco (1993). 1700-luvun hylyistä on löydetty myös roomalaisia keramiikkaruukkuja.