Hylkyjen esittely valokuvien, piirrosten ja fotogrammetrian avulla

Hylyt ja niiden yksityiskohdat on perinteisesti dokumentoitu tekemällä niistä piirrokset ja ottamalla lukuisat määrät valokuvia. Molempiin tehtäviin vaaditaan tutkimussukeltajia. Jotta hylky ja sen ympäristö voidaan mitata ja dokumentoida perinpohjaisesti, hylkykohteelle tarvitaan lisäksi tukialus kaikkine varusteineen. Ja etenkin silloin, kun vedenalainen hylky halutaan dokumentoida tietyssä mittakaavassa, tarvitaan paljon ammatti-ihmisiä, ja tutkimus on huomattavan kallista. Tähän asti tämä on ollut ainoa keino perusteellisten ja vertailukelpoisten tietojen saamiseksi, koska esimerkiksi valokuvien avulla saadaan selville ainoastaan tietoja hylyn kunnosta, mutta ei sen mittasuhteista. Valokuvissa perspektiivi on väkisinkin vääristynyt. MoSS-projektissa käytetään valokuvia ja grafiikkaa Vrouw Marian, Burgzand Noord 10:n ja Darsser Koggen esittelemisessä.

Hylkyjen dokumentoimiseksi ja esittelemiseksi käytetään nykyisin myös fotogrammetriaa, joka on monessa mielessä edullisempi kuin edellä mainitut menetelmät. Tämä tekniikan ala kehitettiin jo 1980-luvulla. Menetelmässä asetetaan tutkimuskohteesta otettuja valokuvia osittain toistensa päälle siten, että saadaan mosaiikkikuva, jonka pohjalta pystytään selvittämään kunkin esineen ja osan mitat ja mittasuhteet. Kussakin valokuvassa on oltava näkyvissä vähintään kuusi mittapistettä, jotta kuvien vääristymät saadaan tietokoneen avulla oikaistuksi. Seuraavaksi mosaiikkikuvasta digitalisoidaan näkyvät rakenteiden osat, ja tutkittavasta kohteesta saadaan lopulta tietyssä mittakaavassa oleva kokonaisesitys. Tämän pohjalta kohde voidaan rekonstruoida eli ennallistaa. MoSS-projektissa tätä menetelmää käytetään ainakin Darsser Kogge -hylyn esittelemisessä.